Lumihiutaleissa
ikävä laskeutuu kädelle
Olet se yksikin
sydämeni nouseva ääni
Ankarassa tarvitsemissa
sinä sinertyvillä huulillani
Kukkuloidut aamuihin niihin missä
eniten pelkään eksyväni huikeasti sinulle kiihkon siipeen
Eikä täydy pyytää korkeita katukivetyksiä varjon perijänä
sängyn laidoille kun aurinkosi häikäisynä pysyn
