Sinä olet suojelija
suuri kätisin siniveressäni
Sinä olet vahva puu
joka kestää ne epävarmatkin nojaukset
Sinä olet neliapila
jota en etsinyt niinkuin neulaa heinäsuovasta
Sinä olet sateenvarjo
jonka alle mahdun vaikka hätänäni olisi tallottu ruusu
Sinä olet nauru
joiden painotuksissa maailmani seinät
ovat sulkeneet pahan kokonaisina kasvoina kiinni
Sinä olet apu
jollta minun ei pidä koskaan pyytää omaa kellonaikaa
Sinä olet elämäni vesialueet
aalloillasi aina huuhtoudun valoon
Sinä olet jalat
jotka vievät minut tieviitoillaan pois helvetistä
Sinä olet rakkaus
jonka ikävä on pohjaan asti juotu rohkeasti
Sinä olet myös päiväntasaajani
jonka takia jaksan elää
Sinä olet ikkunakin
joka karkoittaa vaaroja jos
turvallisuuteni on kriitisessa tilassa
Sinä olet luottamus
mitä en ikinä päästä kaupunkien selkään yksin
Sinä olet kanssani erkaantumattomat kilometrit
